Heippa!

Nyt toivottu blogi raskaudestani. Kerron teille kuitenkin koko odotusajastani tähän hetkeen saakka, kaiken minkä muistan, mitään kaunistelematta. Positiivisen raskaustestin tein 4.7, viikkoja oli silloin 5+3. Raskauteni ei ollut suunniteltu, mutta en pysty kuitenkaan sanomaan lasta vahingoksi, tai ei toivotuksi. Ensimmäisen neuvola-ajan sain heti seuraavalle viikolla. Jännitys oli hirveän kova ensimmäisellä neuvola käynnillä, olinhan täysin tietämätön mitä kaikkea raskaus pitääkään sisällään. Raskaus on jokaisella ihmisellä niin yksilöllinen, että et voi kaikkea oppia lukemalla pelkästään kirjoja, vaan vasta kun olet sen itse kokenut. Alkuraskauden ultrassa kaikki oli hyvin, eli taas turhaan jännitetty, nt oli 0,5mm, mitä kätilö kehuikin kovasti, samoin kuin sydäntä. Selvisin alkuraskauden helpolla, olin kyllä noin viikon verran tosi väsynyt, ja olisin voinut nukkua koko ajan, kellon ympäri, sekin meni ohi pian. Joitakin mielihaluja tuli vastaan, mutta niitäkään ei niin kamalasti. Ilman kipuja, pahoinvointia tai muita oireita selvisin viikolla 15 asti, kunnes pahoinvointi yllättikin kuin puun takaa. Ei minkäänlaista varoituksen sanaa, ja sitten mentiin, tätä kesti useita viikkoja, ja kärsin myös kovasta pääkivusta. Työssä käyminen meni päiväpäivältä vaikeammaksi. Viikkoja kertynyt nyt 20 (20+1), ja pahoinvoinnit poissa. Olo on erinomainen, mitä joinakin satunnaisina päivinä pääkipu yllättää. Selviä liikkeitä olen tuntenut nyt parin viikon ajan, enään 7 päivää, kun rakenneultra odottaa, ja saamme tietää pikkuisen sukupuolen.